Mikä on IP-osoitteeni

Internet-protokolla (IP) -osoite on osoitteesi Internetissä. Se voi olla Internetiin yhdistetyn laitteesi (tietokone, älypuhelin, tabletti, reititin jne.), Internet-palveluntarjoajasi (ISP) tai käyttämäsi VPN-palvelimen osoite. Yleensä IP-osoite on 192.168.XX-tyylinen numerosarja, mutta myös muunlaisia IP-osoitteita on olemassa.

Verkkoon kytketyt laitteet laitteet käyttävät IP-osoitteita toistensa tai verkkosivustojen väliseen viestintään. IP-osoitteet kertovat, missä verkossa laite sijaitsee ja niiden avulla viestisi välitetään suoraan vastaanottajalle.

Laitteen IP-osoitteen voi määrittää reitittimen DHCP-palvelin tai se voidaan määrittää manuaalisesti. Reitittimen IP-osoitteen määrittää Internet-palveluntarjoaja.

Aina kun yhdistät verkkoon, paljastat IP-osoitteesi käyttämillesi verkkosivustoille ja palveluntarjoajille. IP-osoitteesi avulla sinusta voidaan nähdä joitakin tietoja, joskaan nämä tiedot eivät kuitenkaan yleensä riitä henkilökohtaiseen tunnistukseen.

IP-osoitteet eivät voi paljastaa tarkkaa sijaintiasi. Normaalisti kodin tietoliikenne kulkee Internetiin julkisen IP-osoitteen välityksellä, joka kuuluu Internet-palveluntarjoajalle ja joka on usein jaettu useiden eri asiakkaiden kesken. Kun suoritat IP-osoitteen sijaintihaun "Mikä on IP-osoitteeni" -sivulla, näet kyseisen julkisen osoitteen. Eli näkemäsi IP-osoite ei siis itse asiassa ole varsinaisesti sinun, vaan Internet-palveluntarjoajasi.

Julkinen IP-osoitteesi paljastaa Internet-palveluntarjoajasi sijainnin — organisaation nimen, postiosoitteen ja yhteystiedot. Tämä osoite saattaa olla lähelläsi, joten joku saattaa tietää maasi ja kaupunkisi. IP-osoitteet eivät kuitenkaan koskaan paljasta nimeäsi, puhelinnumeroasi tai muita tarkkoja henkilökohtaisia tietojasi.

IP-osoitettasi voidaan käyttää sekä hyvässä, että pahassa.

Positiivisena puolena verkkosivustot voivat tunnistaa sijaintisi ja tarjota sinulle yksilöllisemmän käyttökokemuksen — valita automaattisesti sopivimman kielen, valuutan tai maan rahtia varten.

Lisäksi IP-osoitteita käytetään laajasti korttipetosten estoon. Matkustaessasi saatat huomata, ettei pankkikorttiasi enää hyväksytä verkko-ostoksiin. Todennäköinen syy on, ettei IP-osoitteesi vastaa korttisi myöntömaata.

Negatiivisena puolena IP-osoitettasi voidaan käyttää sijaintiin perustuvaan mainontaan ja j. Joitakin verkkosivustoja saatetaan estää.

Jos et halua, että suuryritykset ja mainostajat käyttävät IP-osoitettasi väärin, käytä VPN:ää (virtuaalinen yksityisverkko). Käytännössä VPN-palvelut korvaavat IP-osoitteesi jonkin palvelimensa osoitteella, jolloin verkkosivustot luulevat, että olet toisessa maassa.

Tämä prantaa yksityisyyttäsi merkittävästi: maantieteellistä sijaintiasi ei paljasteta kenellekään. Lisäksi voit käyttää verkkosivustoja, katsella elokuvia, sarjoja ja muuta sisältöä sekä kuunnella musiikkia, joka saattaa olla omalta IP-osoitteeltasi estetty.

Näet julkisen IP-osoitteesi sivun ylälaidassa olevan "Mikä on IP-osoitteeni" -otsikon alta.

Jos haluat tietää yksityisen IP-osoitteesi, seuraa alustakohtaisia ohjeita:

Yksityiset osoitteet eivät ole yleisesti reitittäviä eivätkä ainutlaatuisia kaikkialla maailmassa, joten ne eivät kelpaa tietoliikenteen ohjaukseen Internetissä. Koska yksityiset IP-osoitteet on rajoitettu Internetin ulkopuolelle, tarvitset Internetin käyttöön julkisen IP-osoitteen.

Postiosoitteiden tapaan julkiset IP-osoitteet ovat ainutlaatuisia ja niiden avulla tietoliikenne voidaan ohjata mihin tahansa.

Julkiset IP-osoitteet määrittää Internet-palveluntarjoajasi. Tyypillisessä kotiverkossa julkisella IP-osoitteella varustettu reititin toimii yhdyskäytävänä laitteiden ja Internetin välillä ja hallitsee kaikkia verkkosi yhteyksiä heidän puolestaan.

Yleensä kun liität tietokoneen, älypuhelimen, tabletin tai television reitittimeen, se määrittää laitteelle automaattisesti yksityisen IP-osoitteen. Näin laite voi viestiä lähiverkon muiden laitteiden kanssa.

Tällaisia osoitteita käytetään laajalti koti- ja yritysverkoissa: Ne parantavat suojausta tekemällä vaikeuttamalla tietoliikenteen kaappausta.

Yksityistä IP-osoitetta ei voida käyttää Internet-yhteyden muodostamiseen. Jotta laite, jolla on yksityinen IP-osoite, voi käyttää Internetiä, täytyy sen pyyntö lähettää julkista IP-osoitetta käyttävän reitittimen välityksellä.

Yksityiset IP-osoitteet ovat ulkomaailmalle näkymättömiä. "Mikä on IP-osoite" -sivut näyttävät yleensä reitittimesi IP-osoitteen.

Internet-protokollan versio 4 on tällä hetkellä suosituin protokolla. IPv4-osoitetietue koostuu neljästä pistein erotetusta kolme numeroa väliltä 0-255 sisältävästi ryhmästä.

Tämä muoto mahdollistaa 4,3 miljardia yhdistelmää, joka on nykypäivän digimaailman päivittäin kasvavassa laitemäärässä varsin vähän ja IPv4-osoitteet ovat tämän vuoksi loppumassa. Erityisesti Esineiden Internet (Internet of Things, IoT) on kiihdyttänyt ongelmaa, kun nykyään jopa autot, älytelevisiot ja -jääkaapit sekä lääkinnälliset laitteetkin ovat yhteydessä Internetiin ja tarvitsevat IP-osoitteita.

IPv4-osoittemäärän loppumista on pyritty ratkaisemaan useilla eri tavoilla.

Yksi niistä ovat dynaamiset IP-osoitteet, jotka määritetään laitteille vasta niiden muodostaessa yhteyden verkkoon ja yhteyden katketessa osoite luovutetaan muille laitteille. Nyt kun älypuhelimet tarvitsevat verkkoyhteyttä lähes jatluvasti ja monet palvelut edellyttävät pysyvää kiinteää IP-osoitetta, eivät dynaamiset IP-osoitteet enää kata käyttäjien tarpeita.

Yleisin ratkaisu on käyttää yksityisiä IP-osoitteita. Sen sijaan, että jokaiselle laitteelle lainattaisiin maailmanlaajuisesti ohjattavissa oleva IP-osoite, jakelee erityinen reitittimeksi kutsuttu laite niille osoitteet, jotka toimivat vain paikallisessa lähiverkossa. Reititin toimii yhdyskäytävänä lähiverkon laitteiden ja Internetin välillä. Kaikki ulkomaailmaan (ts. ulkoverkkoon) suuntautuva tietoliikenne kulkee sen kautta ja kaikki lähiverkon päätteet käyttävät Internet-viestintään samaa julkista IP-osoitetta.

Uuden Internet-protokollan käyttöönotto on parantanut tilannetta. IPv6-osoite on pituudeltaan nelinkertainen IPv4-osoitteeseen verrattuna ja se koostuu kahdeksasta nelimerkkisestä kaksoispistein erotetusta ryhmästä, jotka koostuvat numeroista väliltä 0-9 sekä latinankielisistä kirjaimista väliltä a-e. Esimerkki IPv6-osoitteesta:

Oletus on, etteivät IPv6-osoitteet voi koskaan loppua kesken. IPv6-osoitteiden käyttöönoton myötä kiinteistön jokaiselle laitteelle voidaan nyt määrittää yksilöllinen osoite.

Vaikka IPv6 näyttää ratkaisevan IPv4-osoitteiden niukkuusongelman, kaikki verkkosivustot ja palveluntarjoajat eivät tue sitä — ja tähän on syynsä.